4.1.2015

Vuosi vaihtuu

Ihana, kamala 2014 oli todellinen vuoristoratavuosi, joka ei varmasti unohdu. Kriisin keskellä sitä huomaa, kuinka koirista ja koiraharrastuksesta tulee entistä tärkeämpää. Arjen todellinen voimavara, koirien kanssa puuhastellessa voi vain keskittyä hetkeen ja jättää ikävyydet hetkeksi hyllylle. Vaikka ei pysty ymmärtämään, kuinka hirveitä tekoja ihmiset voivat toisilleen tehdä, ei aina myös ymmärrä kuinka suurenmoisia ihmisiä ympärillä on. Sydämellinen kiitos ihan jokaiselle myrskyn tuulissa tukeneelle!
Elämä kai toimii niin, että kauhun tasapaino säilyy. Positiivisiin asioihin keskittymällä on selvitty tästä vuodesta, joten tehdään niin myös tässä blogissa :) Hlökohtaisen elämän puolella tapahtui viime vuonna hurjien juttujen lisäksi myös ihan huikeita juttuja. Koulun puolelta viimeinen vuosi oli erittäin antoisa, saimme opparin valmiiksi (linkki työhön, jos agilityohjaajien fyysinen valmennus kiinnostaa :)), sain olla huikeilla kentillä suurimman osan vuodesta, valmistuin fysioterapeutiksi ja aloitin ensimmäisen täydennyskoulutuksen. Yksi unelma toteutui, kun Tmi FysioMuuvi aloitti toimintansa ja agilityohjaajat alkoivat jumppaamaan sekä tokokoirat tokoilemaan :)



Jaipsun kanssa meillä oli ihan huikea vuosi! Yhtä kevään mahasaikkaria lukuunottamatta Jaippis oli terveenä ja saimme harrastaa kahta -ja vähän kolmattakin- lajia hyvällä fiiliksellä :) Jaimen viidentenä vuotena selvästi nautittiin aiemmin tehdystä työstä ja keräiltiin omenoita koriin :)

TOKOssa Jaippis kisasi viidesti ja sai kaikista kokeita ykkösen :) Seinäjoen karsinnasta ekan karsintaykkösen ja kesän huipentumana SM-karsinnoista hurjan 297,5p saaliin sijoituksella seitsemän :) Finaalissakin onnistuttiin tekemään 7 ensimmäistä liikettä hienosti, lopuissa kolmessa vähän virheitä, mutta sijoitus kuitenkin 12. ja se on meille todella iso saavutus, joka aiheuttaa kylmiä väreitä vieläkin! Syksyllä kisattiin piirimestiksissä toistamiseen ja sieltä tuliaisena yksilöhopea ja joukkuepronssi :)

PK-HAKU edistyi hienosti ja toukokuussa korkattiin kisaura ja napattiin HK1 pistein 270 :) Lokakuussa kisattiin TKK:n omassa kokeessa, Jaipsu teki todella hienosti hommia, mutta mä söhlin totaalisesti maaston, eikä koiralla ollut edes mahdollisuutta nostaa ukkoja, kun ohjaaja jännityksissään ei liikkunut yhtään mihinkään. Marraskuussa käytiin SPL Kuusjoen kokeessa ja sieltä napattiin HK2 pistein 287 :) Kirsikkana kakussa vierasmaalimies, joka nostettiin rentoina. Oon niin ylpeä mun Jaippiksesta! :))

AGILITYssä kisattiin 10 starttia kesällä. Perinteinen Mikkelin reissu tuotti SERT-A:n ja toisenkin nollan! Jumaliste, nollaprosentti 20, Jaipsun kanssa kovin ikinä! 

30.12 rakkain Jaippis täytti 5 vuotta, on se vaan kertakaikkisen huikea koira, voi että! (jos tänne voisi laittaa sydämiä, niin tähänkin tulisi monta!) 

Viime vuoden tavoitteena oli säilyttää hyvä asenne molemmilla, se toteutui. Ensi vuodellekaan ei ole muita tavoitteita, kuin, että saadaan tehdä yhdessä ja terveinä hommia yhtä hyvällä, rennolla ja iloisella fiiliksellä, kuin tänä vuonnakin. Vain sitä kautta on mahdollista saavuttaa tuloksia ja jos ei saavuta tuloksia, niin ne hurjan monet treenihetket ovat olleet kivoja :)


Maailman mahtavin Elmo on vietellyt leppoisia eläkepäiviä. Prinssin päiväunet ovat pidentyneet ja tyynykasa sohvalla on kasvanut (hän kerää kaikki kasaksi ja nukkuu niiden päällä), eikä askelkaan ole ihan yhtä kevyt kuin ennen, mutta hyvin mielin hän porskuttaa ja jaksaa lenkkeillä (juoksulenkkeihin hänellä on vapaakortti) :) Ensi vuodelle toivomme terveyttä ja monia yhteisiä ihania hetkiä :)

Arttu on viettänyt villin ja hauskan vuoden, nauratuttaen meitä kaikkia! Edelleenkään elämässä ei ole hienompaa, kuin maailman paras isoveli-Jaime (Elmo on toiseksi paras, koska se on pienempi, eikä jaksa leikkiä niin kauan, sanoo Arttu) :) 3 vuotta tuli mittariin syyskuussa ja Arttu on kyllä kasvanut henkisesti aika paljon :) Ollaan tokoiltu ja aksailtu, p.oloa ehdottomasti eniten treenaten :) Viime vuoden ehdottomasti hienoimpana juttuna päästiin mukaan Ressu-projektiin! Mun pikkurusseli (sydän!) 
Ensi vuotena voitaisiin tehdä agilityä vähän intensiivisemmin, treenitahti ei ihan päätä huimaava ole ollut :) Nautin sen kouluttamisesta, kun se on taas niin erilainen koira :) Huomaan, että kisaamista ja agilityn treenaamista mieluummin näpertelen sen kanssa kaikkia pikkujuttuja. Eikä kait sekään haittaa :)

Vauhtia ei tartte treenata :D
KIITOS kaikille ystäville ja treenikavereille treeneistä, pohdinnoista ja tuesta. Tanjalle koirien erinomaisesta hoidosta (ja kaikesta muustakin!) ja Murrelle ja Att:lle yhteistyöstä! Ensi vuoden tuuliin monta kokemusta rikkaampana ja taas astetta vahvempana ihmisenä. Uuden vuoden lupauksena on edes yrittää elää vähän rennommin, suorittaa vähän vähemmin ja olla ahdistumatta hetkistä jolloin ei tee mitään :) (ja ehkä kirjoitella tänne vähän useammin..)


Parasta vuotta 2015 kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti