24.10.2010

In Memoriam

Rakas pienisuurikoira, Veeti 21.7.03-22.10.10 <3


"Satumetsän laidalla oli portti…
Se oli pieni portti, pienin kaikista.
Niin vihreä se portti oli ja täynnä pieniä kirsikankukkia.
Siitä mahtui kulkemaan läpi vain harvassa ja yksitellen.
Se oli taivaan portti pois Satumetsästä.
Ja sen portin läpi kulkivat kerran kaikki koirat,
niin rauhallisena mieleltään, kevyesti askeltaen.
Portin takana oli ikuinen meri ja suuremmat metsät.
Se oli uusi kaunis maailma, satujen koirataivas.
Kerran iltana rauhaisana, portin luokse kulki koira.
Ei vanha iältänsä, mutta uupunut voimiltansa.
Rauhallisena se kulki, kulki ikuisuuden portille
niin pienelle portille, josta läpi kuljettiin vain yksin.
Pieni koira istui, katsoi portista kauas.
Näki valon ja ihastui siihen, niin kauniilta valo näytti.
Olisi valon ottanut kiinni, mutta se paistoi portin toisella puolella.
Niin askeleen rohkean otti lähemmäs.
Niin kuin tähdeksi olisi syntynyt, pieni koira,
se muuttui kevyeksi aivan, niin onnelliseksi se itsensä tunsi.
Valo kaunis teki sen taas nuoreksi ja rohkeaksi.
Se istui katsomaan, odottamaan seuraavaa kulkijaa.
Niin on koirani mennyt siitä portista…
Kauniimmalla puolen ne vapaana juoksentelevat.
Miksi suren, miksi itken niin paljon?
Koirani on rauhallinen ja tyyni. Sen on hyvä olla."
-tuntematon-

Perjantai oli hyvin surullinen päivä. Rakas pieni taistelija lähti viimeiselle matkalleen kohti sateenkaarisiltaa. Veeti oli ensimmäinen oma koirani. Muistan aina päivän, jona pieni pentu saapui luoksemme. Mahtava luonne, aina niin ystävällinen ja iloinen koira, joka sairauksistaan huolimatta antoi aina kaikkensa. Olen ikuisesti kiitollinen, siitä että tutustutit minut koiraharrastuksen ihmeelliseen maailmaan, ja kaikesta siitä mitä olet minulle opettanut. Matkasi loppui aivan liian aikaisin, mutta nyt sinun on hyvä olla. Ikävä on kova. Hyvää matkaa rakas ystäväni! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti